Tukipohjalliset - hyvinvointia kantapään kautta
Jalkateriin voi tulla toiminnallisia häiriöitä ja kipuja esim. nivelrikon, reumasairauksien tai virheasentojen seurauksena. Usein jalkaterän ongelmat heijastuvat myös muihin kehonosiin esim. polviin, lonkkiin tai selkään. Tukipohjalliset voivat olla ratkaisu edellä mainitun kaltaisiin ongelmiin.
Tukipohjallisilla tarkoitetaan jalkineeseen laitettavaa, yleensä mittojen mukaan valmistettua apuvälinettä, jolla pyritään kunkin pohjallisasiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan vaikuttamaan alaraajojen ongelmiin. Pohjallishoidolla voidaan tasata kuormitusta, keventää kipukohtia, lisätä iskunvaimennusta, ohjata jalkaterää parempaan asentoon, korjata alaraajojen pituuseroa sekä rajoittaa liiallista liikettä nivelissä. Jalkaterän virheasennot voivat johtua mm. sairaudesta (esim. nivelreuma), vammasta tai lihaksiston heikkoudesta. Koska syyt tukipohjallisilla ratkaistaviin ongelmiin voivat olla moninaiset, on asiakkaan hyvä varmistua siitä, että hoidon ja tuen valmistuksen suorittaa ammattilainen.
Tukipohjallistarve arvioidaan aina yksilöllisesti vastaanottokäynnillä. Vastaanotolle voi tulla esim. lääkärin tai fysioterapeutin lähetteellä, mutta myös ilman lähetettä voi varata ajan apuvälinearvioon. Yleisimpiä syitä vastaanotolle hakeutumiseen ovat kipu (jalkaterässä, nilkassa tai ylempänä kehossa), jalkojen asennon tai kuormituksen muuttuminen sekä vaikeat kovettumat tai muut pehmytkudosoireet. Lievempiin jalkaongelmiin apu voi löytyä valmistuista. Vaikeammissa ongelmissa ratkaisu on yleensä yksilöllisesti valmistettu apuväline.
Apuvälinearviokäynnillä tutkitaan asiakkaan ryhtiä, kävelyä, nivelten liikkuvuutta, lihaskireyksiä ja –heikkouksia, sekä alaraajojen pituuseroa. Jalkaterien kuormitusta havainnoidaan joko tutkimuspeilillä tai tietokonepohjaisella paineanturilevyllä. Asiakasta haastattelemalla selvitetään mm. liikuntatottumukset, työskentelyolosuhteet (istuma-/seisomatyö), jalkinevalinnat, kivut ja niiden laatu, perussairaudet, sekä muut tekijät jotka vaikuttavat jalkaongelmien syntyyn ja haitta-asteeseen. Arviointikäynnillä tarkistetaan myös jalkineiden kunto. Jalkineiden kulumisjäljistä voidaan päätellä jalkaterän alueen kuormituksen määrä ja laatu askelsyklin aikana. Mikäli havaitaan, että tukipohjalliset ovat ratkaisu asiakkaan ongelman hoitamiseksi, voidaan ottaa pohjallismitat samalla käyntikerralla.
Pohjallismitta otetaan useimmiten vaahtolaatikkoon tai ottamalla jalkaterästä kipsijäljennös. Näillä menetelmillä jalkaterän muodot saadaan tarkasti kopioitua mittaan. Mitanotossa pyrkimyksenä on pitää jalkaterää mahdollisimman neutraalissa asennossa, ettei virheasento toistuisi mittaan.
Jalkojen painannekuvat voidaan jäljentää joko mustepaperilla tai paineanturilevyllä. Mustepaperipainannekuvaa voidaan hyödyntää kun pohjalliset tehdään valmiista elementeistä. Paineanturilevyä käytettäessä jalkojen kuormituksesta saatava informaatio voidaan tallentaa tietokoneelle ja tarvittaessa tulostaa. Erillistä mitanottoa ei tarvita niissä menetelmissä joissa lämpömuokattavat pohjalliset muotoillaan suoraan jalkaan.
Tavallisesti tukipohjalliset luokitellaan pehmeisiin, puolikoviin ja koviin. Pehmeät pohjalliset valmistetaan jos asiakkaan jalkaterässä ei ole suurta virheasentoa ja tarvetta on lisätä iskunvaimennusta sekä pehmentää ja keventää kuormituskohtia. Puolikovilla tukipohjallisilla voidaan ohjata jalkaterää parempaan asentoon ja muuttaa askellusta. Kovasta materiaalista valmistettuja tukipohjallisia käytetään yleensä vain jos tarvitaan suurta liikkeen rajoitusta. Tukipohjalliset voidaan valmistaa yhdestä materiaalista tai yhdistelemällä eri materiaaleja. Laaja materiaalivalikoima takaa sen, että asiakas saa juuri hänen tarpeeseensa sopivimman pohjallisratkaisun.
Pohjallisten sovittamisella varmistetaan että valmistettu tuki istuu sekä jalkaan että jalkineeseen. Tukipohjallisen toimivuus tarkistetaan esim. havainnoimalla kävelyä. Sovituskäynnille on hyvä ottaa mukaan tärkeimmät käyttöjalkineet. Pohjalliset otetaan käyttöön asteittain käyttöaikaa lisäten, jotta jalkaterä ja koko muu keho saa rauhassa sopeutua uuteen tukeen ja mahdolliseen asentomuutokseen. Pohjallisten käyttöikä on n. 1-3 vuotta. Asiakkaan paino, jalkojen hikoilu sekä käytön määrä vaikuttavat pohjallisten käyttöikään. Mikäli jalkaterässä tapahtuu muutoksia, kivut palaavat tai vaihtavat paikkaa, on pohjallisten sopivuus tarkistettava. Yleensä pohjallisilla on takuuaika. Tämä käytäntö on tarpeellinen siksi, että pohjallisiin totuttelu vie jonkin verran aikaa, ja mahdolliset muutostarpeet voivat ilmetä vasta kun pohjalliset on otettu jatkuvaan käyttöön.
Jalkinevalinnalla on suuri merkitys tukipohjallisten toimivuuteen. Hyvä jalkine on tukeva ja siinä on tarpeeksi tilaa korkeus- ja leveyssuunnassa pohjallista varten. Sisäpohjassa ei saa olla voimakasta muotoilua. Kengän kiinnitysmekanismeista nauha- tai tarrakiinnitys on kätevä, koska sillä voidaan säätää kengän tilavuutta ja tukevuutta. Sisätilan korkeuden ja jalkineen tukevuuden tärkeys korostuvat varsinkin korotuspohjallista käytettäessä. Mikäli pituuseron korjaus on useita senttimetrejä, korotus kannattaa laittaa osittain tai kokonaan kiinteänä jalkineen ulkopohjaan. Jos pohjalliset halutaan valmistettavan sandaaleihin, tulee sandaalissa olla irrotettava sisäpohja.
Vaikka pohjallisilla voidaan vaikuttaa moniin alaraajaongelmiin, on muistettava, ettei kaikkia oireita saada aina kokonaan poistettua. Pohjallisilla pyritään edistämään mahdollisimman hyvää alaraajojen toimintaa ja edesauttamaan liikkumisen kivuttomuutta. Lisäksi pohjallishoitoa on tärkeää tukea lihasharjoitteilla sekä venyttelyillä.
Tukipohjallisten käyttäminen vaatii sitoutumista asiakkaalta. On panostettava mm. sopiviin jalkineisiin, maltettava sisään ajaa pohjalliset ja reagoitava mahdollisiin muutostarpeisiin. Kuitenkin onnistuneella pohjallishoidolla voidaan vaikuttaa henkilön toimintakykyyn ja täten elämänlaatuun.
6. huhtikuuta 2009 kello 20.11
Milloin käytetään kipsijäljennöstä ja milloin pohjalliismitta otetaan vaahtolaatikkoon ja onko näillä kahdella tavalla tehdyissä pohjallisissa eroa käytössä?